Tiedät varmaan deja-vu entiselämyksen? Saat vahvan tunteen siitä, että asiat ovat tapahtuneet ennenkin, olet ollut jossakin paikassa aiemminkin, hämmentävä tunne siitä, että asia tai tilanne on jollakin tavoin tuttu jostakin menneisyydestä.
Ihan samalla tavalla gas light -ilmiössä nousee tämä alitajuinen tunne, mutta ennemminkin herättämään siinä hetkessä tapahtuvaan totuuden ja epätoden epäselvyyteen. Ikään kuin tiedät miten asioiden kuuluisi olla, mutta jostain syystä kyseenalaistat ja hyväksyt nykytilanteen.
Jos tällainen ihmissuhde kestää pidempään, alussa todennäköisesti tuot vielä ääneen esille asioita etkä suostu hyväksymään tietynlaista kohtelua, mutta jossain kohtaa voimat ikään kuin hiipuvat huomaamatta. Koet epäonnistumisen tunteita, riittämättömyyttä ja ehkä jopa toimintakykysi heikkenee.
Tämäntyyppinen toisen ihmisen haavoittaminen ei välttämättä tarkoita fyysistä väkivaltaa tai sitten se esiintyy hieman "lievemmässä" muodossa kuten tönimisenä ja uhkaavana lähestymisenä.
Oleellisin asia on välinpitämättömyys, huomiotta jättäminen, tuen puuttuminen eli melkoisen empatiakyvytön ja julmakin läsnäolo.
Tosin hellyyden hetket saattavat ollatäynnä kauniita sanoja, lahjoja, matkoja ja muuta sellaista erona normaaliin huomioimiseen vain se, että kaikella on aina hinta. Kaikella. Aina. Sinua tarkkaillaan oletko näiden "lahjuksien" arvoinen. Jokainenhan ymmärtää, että näin sen ei kuulu olla.
Tietyssä vaiheessa huomaat ehkä myös sen, että mikään mitä teet ei riitä. Aluksi ihmettelet miksi uuvut, miksi et tunne iloa tekemisestä samalla tavalla ja lopulta kun havahdut siihen, että sinusta on tietoisesti imetty energiaa ollaan jo yleensä aika syvällä tässä kummallisessa symbioosissa.
Et voi oikeastaan aloittaa paranemista muuten kuin hyväksymällä ettet koskaan riitä tai ole tarpeeksi hänelle. Hyväksy se, mutta muista, että kyse on vain tästä epänormaalista ihmissuhteesta. Ei oikeasti siitä, että olisit epäonnistunut.
Hyväksynnän kautta alkaa paraneminen ja irtaantuminen.
Tällaisessa suhteessa tulee myös vaihe, josta en ole kovin paljon tietoa löytänyt, mutta erilaisissa keskusteluissa tämä on noussut esille: alat taistella ja hyökätä. Alat ajatella, että olet itse se hirviö, joka suoltaa suustaan pahuuksia ja saa raivokohtuksia. Uskot, että olet kaikin tavoin epävakaa, koska et hallitse itseäsi, käyttäytymistäsi, ajatuksiasi, tunteitasi. Ei, et ole epänormaali vaan käytöksesi on ikään kuin viimeinen oljenkorsi puolustaa ihmisyyttään, omanarvontuntoaan, elämää. Se on taistelua, vaikka tiedät että et voi voittaa.
Vastapuolessa ei tapahdu mitään, ei silmien räpäytystä, ei vastaan huutamista, ei mitään. Hän jopa hengittää rauhallisesti. Et tule koskaan näkemään sitä kaaosta mikä hänellä on sisällään hallittavana ja tämä on se julmin ja pahin henkisen väkivallan mahdollistaja. Lähes täydellinen itsehillintä, jotta ikävät tunteet kanavoituvat sinun kauttasi.
Joissakin tapauksissa ns. hengissä selviämisen keinona voi tulle eteen kaksoiselämä, joka vaikkakin selviytymismekanismina, sekoittaa mieltä vielä enemmän. Kun vaistoaa ettei jokin ole totta, haluaa ikän kuin varmistuksia sille, että on itse vielä olemassa.
Tästä kaikesta ei selviä yksin. Tarvitset kaiken mahdollisen tuen, terapian, onnistumisen tunteet, oikeat ystävät, vertaistuen, jotta palaudut omaan, hyvään elämääsi. Todennäköisesti yhteisessä kaveripiirissänne ei montaakaan sellaista henkilöä ole, jotka pystyisivät käsittämään mitä olet kokenut ja se heille suotakoon. Gas light tapahtuu niin hienovaraisesti ja yleensä kaukana siitä elämästä, jossa joku tarkkanäköinen tämän voisi havaita.
Välimatka tilanteeseen auttaa, vaikka symbioosi voi olla niin voimakas, että siitä irtaantuminen tuntuu lähes fyysisenä kipuna. Se tie on vain jaksettava kulkea, vaikka tuntuisi ettei omat polvet kanna yhtään.
Olet sen arvoinen ja tarpeeksi kauas kuljettuasi ei kipua enää ole. Sen tilalla on onnellinen ja vahva ihminen täynnä energiaa ja mielenrauhaa. Tässä elämässä sinua ei kontrolloida, ei vähätellä eikä pidetä viimeisenä vaihtoehtona.
Kommentit
Lähetä kommentti