Kirjoitan seuraavan tekstin puhtaasti havainnointiin ja kokemuksiin pohjautuen. Aiheesta on yllättävän vähän käytännönläheisiä artikkeleita, vaikka tämän päivän maailma nostaa pintaan mitä erilaisimpia ilmiöitä. Aihe herättää itselleni ajatuksia myös perehdytysohjelmien riittävyydestä tai niitä toteuttavien henkilöiden riittävistä resursseista ja osaamisesta. Perehdytys on kuitenkin sa-tekijänä suoraa yhteydessä tulevaan työhyvinvointiin ja ammatilliseen kehittymiseen, sekä pitkiin työuriin. Aikuisten ja lasten maailmassa kiusaamisessa on hyvin samankaltaisia piirteitä, joskin olosuhteet ja kielellinen tai ruumiillinen toiminta tapahtuu eri muodossa. Sopiikin miettiä, onko aikuinen kiusaaja joiltain osin taantunut lapsen tai teinin tasolle? Työpaikoilla kiusaaminen tai epäasiallinen käytös näkyy eriarvoistamisena ja epäasiallisena kommunikointina: työvuorosuunnittelussa, tehtävänkuvan kontrollointina, tiedonkulun tarkoituksenmukaisella viiveellä, nurkissa kuiskimisena etenkin nais...
Tunnetko sinä riittävän hyvin työtoverisi tai läheisesi? Sosiaaliselle kanssakäymiselle asetetaan tietynlaiset raamit, joissa meidän oletetaan kaikkien toimivan ja näin kuuluukin olla, jotta yhteiskunnassa säilyisi järjestys. Tämä johtaa usein kuitenkin lukkiutuneeseen ajatteluun, jolloin usein käy niin ettemme tunnista toisen ihmisen persoonaa riittävän hyvin. Näemme ehkä kongnitiivisessa toiminnassa omasta toiminnastamme poikkeavia seikkoja, temperamenttieroja tai muuta niin sanotusti erilaista oletuksiin verrattuna. Oletko koskaan ajatellut, että työtoverisi tai muu läheisesi on enemmän asiakeskeinen kuin ihmissuhdekeskeinen? Tarvitseeko hän hiljaista prosessointia vai välitöntä keskustelua uusien asioiden tai ongelmanratkaisun edessä? Jos satut olemaan rauhaton ja levoton luonne, älä odota persoonaltaan erilaisen toimivan ja reagoivan samoin tai jos olet intensiivinen keskittyjä, sama juttu. Näiden erojen ymmärtäminen helpottaa kanssakäymistä sen sijaan, että asiakeskeinen yrittäis...