Siirry pääsisältöön

Muutos

 Pitkästä aikaa täällä. Todella pitkästä aikaa..

Sattunut ja tapahtunut on kaikenlaista. Selkäni leikattiin toistamiseen ja koska olen aina uskonut sairauksien tapahtuvan ensin mielen tasolla, uskon niin nytkin. 

Viime leikkauksen jälkeen en tehnyt suunnittelemiani muutoksia vaan elämä jatkui samassa oravanpyörässä. Omille unelmille ei löytynyt sijaa. Sama turhautuminen ja levottomuus palasi pikkuhiljaa takaisin enkä todella ollut päässytkään piruistani eroon. 

Tämänkertaisesta leikkauksesta jäi hermovaurio jalkaan, ymmärtääkseni pohjehermohalvaus ja asia on vielä kesken sen osalta, mutta toisaalta oravanpyörä pysähtyi ja huomenna on aika sitten myös uravalmentajalle. Tätä odotan innolla! 

Näin rikki ei ihmisen pitäisi silti mennä, että muutoksia alkaa tapahtua. Puntarissa onkin nyt niin ihmissuhteet, työ, asuinpaikka. Ihan kaikki. Ja eniten minä. 

Millä tavoin saan itsestäni parhaat piirteeni esille? Millä tavoin parhaiten olen olemassa muille ihmisille? Olen kuullut ettei maantieteellinen "pako" ratkaise mitään, mutta olen valtavan paljon eri mieltä. Itseäni on alkanut yhtä valtavalla vimmalla vetää puoleensa ajatus asumisesta pääkaupunkiseudulla. Uuden sivun kääntäminen isolla kädenliikkeellä. Alusta en voi aloittaa, mutta kaikin tavoin uusissa energioissa ja avoimin mielin. 

Kyllä me tarvitsemme ympäristön, joka tukee haaveitamme ja mahdollistaa toivomamme muutoksen eikä yritä pitää meitä muotissa, joka on sille tutumpi. Muutos ei tapahdu, jos ympäristö ei kykene nähdä sitä meissä ja se jos jokin tekee muutenkin haasteellisesta taitekohdasta vielä haastavampaa. 

Täällä pohjanmaalla, kun ei kovin vakaita juuria minulla ole, on enemmän kuin todennäköistä, että päätös lähtemisestä muuttuu konkreettiseksi ja todelliseksi. Toisille muutoksien ei tarvitse olla niin rajuja, mutta jos tunnet kipua, levottomuutta, turhautumista, mieti minkä muutoksen voisit tehdä? Mikä ajatus saa sinut hengittämään vapaammin ja hymyilemään yksin ollessasi? Mikä ajatus tekee sisäisestä tunnetilastasi positiivisen? 






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kivun syvin olemus

 Olen viime päivinä miettinyt paljon kipua, sen merkitystä ja syntyperää. Mielen ja sielun maailma on itselleni loputtoman kiehtova tutkimisen kohde näin maallikkona ja mikä sen parempi tutkimuskohde kuin oma itse. Siinä rinnalla, kun vielä lueskelee ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa niin alkaa hoksata miten paljon avaimia meillä on omissakin käsissä.  En kuulu siihen koulukuntaan, joka lähtee etsimään muutosta ensin ravinnosta, koska jos mieli on jumissa ja sitä kautta kroppa ei ravinnosta saa toivottua hyötyä. Siksi lähtisin purkamaan tilannetta ensisijaisesti mielen, hengen tasolta, sieltä fyysiseen kehoomme ja sen jälkeen ravinto. Tällä tavoin olen itsekin huomannut nopeastikin muutosta esimerkiksi kivun kanssa.  Kipu ei ole vihollinen, se on selkeä terveyspoliisi meissä, joka yrittää saada meidät tajuamaan missä mennään. Vähän kuin tinnitus, itselläni se on ollut ensimmäisiä "palohälytyksiä" selän ongelmista, samoin kuin migreeni.  Selän ongelmien taas näen omalla kohdall

Astrologia

  Astrologia on kiinnostanut minua lähes aina. Jo noin liki 30 vuotta ja olen astrologian ikuinen itseopiskelija onnistumisen ja erehtymisen kautta, kuten niin monella muunkin elämän osa-alueella. Teen tähän nyt nopean ja lyhyen analyysin itsestäni avaamatta huoneiden kärkiä.   Jos haluat myös itsellesi lyhytanalyysin niin teen mielelläni, mutta hieman tarkemman. Oman karttani peruspilarit ovat  Aurinko Härässä Kuu Kauriissa Venus Kaksosissa Mars Leijonassa  Merkurius Oinaassa  Lisäksi IC - MC akseli on Jousimies - Kaksonen ja Asc -DC Neitsyt -Kalat. Näistä lähtökohdista itsetuntemukseen sukeltaminen on ollut aika mielenkiintoinen matka. Tuota Oinaan tulta voisi verbaliikassa toisinaan olla vähän vähemmän ja toisaalta Kaksosen haihattelua on hieman liikaakin. Maanmerkkien vaikutus pitäisi näkyä kyllä voimakkaasti aikaansaamisessa ja edelläkävijän roolissa, vaan universumi kaikessa viisaudessaan on antanut Chironin Härässä , jok apitää jarrua pohjassa vähän kaikessa.. Ceres Kauriissa o

PMS vai PMDD?

Toivon, että lukitsisit minut pimeään, ikkunattomaan huoneeseen. Huoneeseen, jonne äänet eivät kuulu. Kolme päivää, sen minä pyydän. Siellä saisin huutaa ja raivota, puristaa käsillä päätäni, kun ajatukset paisuvat liian suuriksi ollakseen hallinnassa. Älä avaa ovea, vaikka kuulisit mitä, sillä minä suojelen sinua. Säästän sinut pahuudelta, joka tunkee itseään suustani ulos niin, että ajoittain luulen siihen tukehtuvani. Sen sijaan lukitse ovet, jotten juoksisi ohi ajavan junan alle, jotten ajaisi autoa ulos tieltä, jotten saisi käsiini mitään millä vahingoittaa itseäni. Anna minun silti kuulla aika ajoin hengityksesi oven takana, istutaan selät vastakkain ovi välissämme. Sillä minä rakastan sinua. Näinä hetkinä voin vain raapia seinät verille, näyttää peilistä itselleni sen pahuuden, jota kannamme sisällämme, mutta jonka päivien kirkkaudessa pidämme piilossa. Itse saatana, joka hartiavoimin punnertaa itseään syvyyksistä näkyväksi. Anna minun olla lukkojen takana kolme päivää ja yötä.